torstai 14. maaliskuuta 2013

Seuraaja tuli, seuraaja meni


Olen tänään ollut Twitterissä 65 päivää. Siinä ajassa olen nähnyt lukuisia keskusteluita seuraajista. Paljon väitellään siitä kumpia pitää olla enemmän seurattuja vai seuraajia, mutta olen myös nähnyt lukuisia arvailuja siitä, miksi seuraaja otti hatkat. Joka kerta mieleen nousee pari kysymystä ylitse muiden ja niistä taas useita jatkokysymyksiä.

Jos lähdet, niin... lähdet

Seuraaja lopettaa kokemukseni mukaan seuraamisen tekemättä siitä sen suurempaa numeroa. Hän vain poistuu hiljaa takavasemmalle, sanomatta sanaakaan. Miksi siis aiemmin seurattu visertelijä haluaa tehdä siitä numeron ja kertoa seuraajahävikistä muille seuraajilleen? Halutaanko sanoa, että jos sinäkin lähdet, niin twiittaan sinustakin? Vai haluttaisiinko vain oikeasti tietää syy, jotta voisi muuttua paremmaksi ja kivammaksi twiittaajaksi?

Uskokaa tai älkää, mutta tiedän kyllä tunteen lyhyestä Twitter-historiastani huolimatta. Kyllähän se vihlaisee, kun huomaa seuraajamäärän vähentyneen, vaikkapa vain yhdellä. Itsekin olen käynyt läpi twiittejäni ja miettinyt olenko vahingossa loukannut jotakin tietämättäni. Olen selaillut seuraajiani ja yrittänyt jäljittää, että kuka se ryökäle oli, joka kehtasi minut sillä lailla mitään sanomatta hylätä. Se pikkusieluinen törppö!

Pikkusieluinen törppö ja muut kootut selitykset

Twiittasin ja seuraaja lähti, se johtui siis twiitistäni on tietenkin kaikkein helpoin selitys varsinkin, jos on ottanut voimakkaasti kantaa johonkin asiaan. Looginen ajatusketju, mutta onko se sittenkään totta?

Twitter-untuvikkona olen pystynyt jäljittämään niitä pikkusieluisia törppöjä. Lähes poikkeuksetta tähän mennessä kadonneet ovat olleet munapäisiä (= profiilikuvattomia) naisia tai miehiä, joita en ole seurannut takaisin ja joiden omat viserrykset ovat olleet englanninkielisiä mainoksia. Kerran olen kadottanut ihan oikean ihmisen, mutta ilmeisesti en hänen toiveestaan vaan siksi, että hänen tilinsä on syystä tai toisesta jäädytetty.



Epäilemättä syynä voi olla se, että twiittisi iski jonkin hermoon kipeästi, mutta syitä voi olla pilvin pimein muitakin. Tässä muutamia mutu-tuntumalta mieleen tulleita selityksiä:

  • Toinen kipeää tekevä syy voisi olla se, että käyttäjä tekee kevätsiivousta uutisvirran käytyä sietämättömän vilkkaaksi ja sinä päädyit siivottujen joukkoon. Seuraamisen lopettamista tuskin oli tarkoitettu henkilökohtaiseksi loukkaukseksi, vaikka se kertookin siitä, että sinun sisältösi eivät palvelleet lähtenyttä seuraajaa.

  • Jos kerran Twitter jäädyttää käyttäjien tilejä, niin saattaa olla myös mahdollista, että joku vaan päättää lopettaa oman tilinsä ja näin ollen poistuu myös seuraajistasi. Onhan se tietenkin käsittämätöntä, että joku haluaa luopua niinkin kivasta paikasta kuin Twitter, mutta sitä tapahtuu yhtä varmasti kuin yötä seuraa aamu.

  • Jotkut käyttäjistä saattavat odottaa, että koska seuraa tiettyä käyttäjää, tämä seuraa häntä takaisin ja kun takaisinseurausta ei kuulu, he kostoksi lopettavat seuraamisen. Se on ihan mahdollinen selitys, vaikka itse annan enemmän arvoa seurattujeni sisällöille kuin sille seuraako hän minua takaisin.

No niin. Saitko jo otettua etäisyyttä ajatuksesta, että seuraajasi lähti, koska sinä et ollut tarpeeksi hyvä ja miellyttävä ja sitä paitsi ajatteletkin ihan väärin? Pystytkö nyt keksimään muita syitä seuraamisen lopettamiselle? Oletko sinä lopettanut jonkun seuraamisen Twitterissä? Johtuiko se siitä, että suutuit hänen twiitistään vai oliko sinulla sittenkin jokin muu syy?

4 kommenttia:

  1. Olen toki huomannut, että välillä twiittajatoveri on lähtenyt liihottamaan, mutta en ole kokenut siitä sen suurempaa surua. Minun puolesta seuraajat saavat vapaasti mennä ja tulla. Twiittaan niin kuin haluan, ja jos se ei jotain kiinnosta, niin sitten ei kiinnosta. En jätä sanomatta, tai sensuroi omia puheita sen toivossa, että se pitää viestin mahdollisimman keskitiellä ja ei vahingossakaan loukkaa ketään. Toivottavasti kaikki ovat rohkeasti omia itsejään ja antavat vain palaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näistä syistä mietin, miksi siitä pitää tehdä numero. Miksi näen twiittejä, joissa kerrotaan, että "twiittasin asiasta x ja seuraaja/seuraajia lähti"? Se vaikuttaa suoralta syy-seuraussuhteelta, mutta voi hyvin olla puhdasta sattumaa. Tietenkin kaikilla on oikeus twiitata myös seuraajien häviämisestä, mutta tahtoisin tietää miksi?

      Tuskin siitä sen suurempaa surua kannattaa edes ottaa. Kaikkia ei voi koskaan miellyttää. Jos edes yrittää, niin menettää itselleen rehellisenä pysymisen. Ja sitten vasta onkin pulassa.

      Hyvä Janne, jatka valitsemallasi tiellä! :)

      Poista
  2. Moi. Ei kadosta tarvi tehdä numeroo. Itse teen kevätsiivouksen seurattavissa pari kertaa vuodessa, ihan vain siksi että haen vaihtelua. Harvoin poistettujen joukossa on ketään jota erityisesti haluaisin tölviä :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hellou Zepa. :)

      Se tässä just hämää, että miksi pitää tehdä numero.

      Koska mulla ei ole kokemusta kevätsiivouksesta tai ylipäänsä seuraamisen lopettamisesta, niin en osaa oikeasti sanoa, mitä ne syyt voisivat olla omalla kohdallani. Saattaa olla, että en koskaan edes siivoa ellei virta käy hallitsemattomaksi. Mutta ilmoitettakoon nyt ja tässä, että jos jostain syystä siivoilen ja lakkaan seuraamasta jotakuta, niin syy ei ole henkilökohtainen. :D

      Poista